XX HOLLO & MARTTA INTERNATIONAL
CIOFF® FOLKLORE FESTIVAL 2023

La Bourrée Gannatoise on perinteisen kansantanssin- ja musiikin ryhmä Ranskasta Gannat’in kaupungista. Ryhmä on perustettu vuonna 1965 ylläpitämään alueensa traditioita. Ryhmä järjestää kansainvälistä Folklore festivaalia vuosittain. Ryhmä on saanut korkea-arvoisen sertifikaatin
taidoistaan ja työskentelystä Folklore hyväksi Ranskan CIOFF organisaatiolta.

Zelta Virpulis, latvialainen kansantanssiryhmä, Priekuli - Latvia

Zelta Vpulis ryhmä on perustettu vuonna 2008 Priekulissa. Ryhmä
osallistuu paikallisen yhteisön kulttuurielämään ja osallistuu säännöllisesti
konsertteihin ja kilpailuihin ympäri Latviaa. Ryhmä on vieraillut
kansainvälisillä festivaaleilla mm. Italiassa, Turkissa, Kyproksella ja
Georgiassa. Ryhmällä on perinteitä – olemme yhdessä paitsi tanssilattialla myös
luonnossa ja muissa aktiviteeteissä. Meillä on ilo todeta, että 8 paria on yhdessä
paitsi tanssilattialla, myös elämässä.

Latvialaisen kansantanssin juuret ulottuvat kauas aina aikaan, jolloin balttilaiset heimot
saapuivat Baltian alueelle ja asettuivat elämään. Tanssi synnyttää liikettä ja
eloa, mutta mistä tanssi saa alkunsa?

Latvialainen kansantanssi on syntynyt elämästä. Ihmisistä,
arjesta ja liikkeestä. Kuten Dainoista, latvialaisista kansanrunoista, tiedetään
eivät ne aina kerro suurista sankareista, jotka tekivät suuria urotekoja vaan
usein tavallisista ihmisistä ja heidän asioistaan. Tanssia ei oikein olisi
ilman musiikkia, ja niin latvialainen folk-musiikki ja tanssi yhdistyvät
myös teemojensa osalta.

Näitä jokapäiväisiä aiheita olivat kylvö, sadonkorjuu sekä
kalastaminen. Ihmisen elämänkaaren tärkeimmistä tapahtumista myös on tanssittu
aikojen alusta saakka: syntymästä, häistä ja kuolemasta. Vaikka teemat, joista
kansantanssin askeleet polkaistiin käyntiin, olisivatkin kovin arkisia jopa
synkkiäkin, niin tanssiminen tuotti ja tuottaa edelleen iloa osallistujilleen.
Tanssit kuuluivat yhteisöjen kokoontumisiin silloisiin sosiaalisiin tapahtumiin
häihin ja muihin suuriin juhliin kuten juhannukseen.

Balttilaisessa varhaisessa kulttuurissa kuten varmasti muissakin
maasta ja luonnosta eläneissä yhteisöissä luonnolliseen ympäristöön kuuluivat
linnut ja muut eläimet ja elämä rytmittyi vuodenaikojen mukaisesti. Myös näistä
on syntynyt aiheita sekä lauluiksi että tansseiksi.

Mitä koristeelliset hienot tanssiasut eli kansallispuvut
kertovat? Niillä on oma tarinansa, joka on ommeltu perinteisesti villasta ja
pellavasta.

Kansallispuvuilla on useampia symbolisia merkityksiä. Puvut
viestivät sekä käyttäjänsä sosiaalisesta statuksesta että niistä voi paljastua
kulttuuriperinteitä tuntevalle myös alue, jolta ne ovat Latviasta peräisin.
Kansanperinteen mukaan mitä tahansa päähinettä ei naisen sopinut sosiaalisen
statuksen sekoittumisvaaran vuoksi päähänsä asettaa. Kruunu hiuksille, jos oli
naimaton nainen ja hattua tai huivia käyttivät avioliiton satamaan purjehtineet
rouvat. Kuten mikä tahansa muoti myös kansallispukujen ulkoasu on muuttunut
vuosien saatossa.