Hollo & Martta 2025

Kulttuurit kohtasivat Päijät-Hämeessä: Unkarin rytmi, Ukrainan sävelet ja Espanjan aurinko
Kansainvälinen Hollo ja Martta -festivaali kokosi Päijät-Hämeeseen kansantanssin ja -musiikin ystäviä useista maista. Unkarista, Espanjasta ja Ukrainasta saapuneet esiintyjät toivat lavalle oman kulttuurinsa rytmit ja tarinat ja ennen kaikkea upean tunnelman, joka yhdisti esiintyjät ja yleisön.
• Hollo ja Martta -festivaalin ydin on ilo ja elämänmyönteisyys. Kun kulttuurit kohtaavat, niin jännitteet unohtuvat. Tanssin, laulun ja musiikin keinoin voimme antaa väriä pimeään vuodenaikaan ja muistuttaa siitä, että elämänilo elää eri sukupolvien välillä, festivaalipäällikkö Aimo Hentinen kertoo.
Festivaalin esiintyjät vierailivat jälleen myös kouluissa ja palvelutaloissa.
• Olemme aina halunneet esitellä uusia kulttuureja eri ikäryhmille, kuten lapsille, nuorille ja senioreille. Espanjan rytmit herättivät paljon kiinnostusta, ja Ukrainan esiintyjät toivat lavalle aitoa tunnetta ja voimaa. He ovat olleet mukana jo kolmatta kertaa, ja yleisö odottaa heitä joka vuosi innolla. Hentinen myhäilee tyytyväisenä, koska tämän vuoden festivaali onnistui hyvin.
Hollo ja Martta -festivaali muistutti tänäkin vuonna, että tanssi, musiikki ja yhteinen tekeminen rakentavat siltoja, joille on nyt enemmän tarvetta kuin koskaan.
• Minulle tämä oli viimeinen festivaali vastuuhenkilönä. Nyt annan nuoremmille tilaa. Se on aivan varma asia.

Unkarilaisen Art Essence -tanssijakollegion edustaja András Gelencsér korostaa festivaalin merkitystä kansainväliselle kansantanssiväelle.
• Tällaiset tapahtumat ovat tärkeitä, koska niiden kautta voi kohdata ihmisiä, jotka ajattelevat samalla tavalla ja vaihtaa ajatuksia heidän kanssaan. On myös tärkeää näyttää muille, millaisia tansseja esitämme.
Art Essence on osallistunut Hollo ja Martta -festivaaliin jo useaan otteeseen, ja Gelencsér kuvaa kokemusta erittäin hyväksi.
• Tanssi on meidän oma kielemme. Se tuo ihmiset yhteen yli rajojen. Unkarissa kansantanssin suosio on nousussa ja sitä opetetaan myös kouluissa.

Ukrainalainen muusikko Nazar Tsaruk soittaa banduraa, Ukrainan kansallissoitinta, jonka ääni täyttää tilan upealla soinnillaan.
• Aloitin soittamisen kahdeksanvuotiaana. Bandura on voimakas ja täyteläinen soitin, joka sopii upeasti kansanmusiikkiin. Erityisesti kirkoissa sen ääni soi kauniisti.
Sodan varjo on läsnä myös hänen arjessaan.
• Isä ja veljeni ovat rintamalla. Olen joutunut kasvamaan normaalia nopeammin aikuisuuteen. Sota muuttaa harjoituksia ja esiintymisiä, mutta musiikki antaa toivoa ja pitää minut vahvana.
Ryhmänjohtaja Viktor Boiko on osallistunut festivaalille jo kolmesti.
• Täällä on aina lämmin vastaanotto ukrainalaisille. Uskon, että ilo ja tulevaisuuden usko välittyvät nuoristamme, vaikka taustalla on vaikeita aikoja.

Espanjalainen Tierras del Cid toi tapahtumaan aurinkoista energiaa ja vahvaa rytmiikkaa etelästä. Ryhmän jäsen Martina Diez on kasvanut tanssin parissa jo lapsuudesta asti.
•Äitini oli kansantanssija ja sen vuoksi tanssi on aina kuulunut elämääni. Aloitin tämän harrastuksen kolmevuotiaana. Täällä Hollolassa sekä Lahdessa on ollut ihanaa. Yleisö on lämmin ja kiinnostunut tansseistamme. Ryhmä on esittänyt monipuolisesti myös muiden Espanjan alueiden tansseja.
Alvaro Garcia kertoo löytäneensä harrastuksen kautta ystäviä ja yhteisön.
• Kansantanssi yhdistää meitä sukupolvien yli. Festivaalit auttavat kohtaamaan muita kulttuureja ja ymmärtämään, että meillä kaikilla on sama ilo ja rytmi sydämessä.

Hollo & Martta 2024

Festivaalipäällikkö Aimo Hentisen mukaan 21. Hollo ja Martta -festivaali onnistui taiteellisesti erinomaisesti.

- Meillä esiintyi mielenkiintoisia ryhmiä eri puolilta Eurooppaa ja yksi ukrainalainen ryhmä. Katsojapalautteen perusteella ihmiset olivat tyytyväisiä kokonaisuuteen. Myös muusikkojen kasvava määrä ilahdutti minua erityisesti.

Hollo ja Martta -festivaaleilla esiintyi yli 300
kansantanssijaa ja 120 muusikkoa.

- Onnistuneen festivaalin keskiössä olivat jälleen kerran nuoret kansantanssijat- ja muusikot, joille on annettava esiintymismahdollisuuksia. Tämä on meidän tapamme kasvattaa yhteiskuntakelpoisia vastuunkantajia. Tämän kulttuurimuodon tulisi olla toisessa arvossa kuin, mitä se nyt on.

Yhteisöllisyys on ollut Hollo ja Martta -festivaalin suosion
salaisuus koko sen historian ajan.

- Hyvät verkostot ja pitkäaikaiset ystävyyssuhteet ovat aina onnistuneen ohjelmakokonaisuuden takana. Nyt meillä oli näyttävä ja raikas ohjelmisto.

Marginaalissa elävä taidemuoto keräsi kuitenkin merkittävän
määrän katsojia nauttimaan ilosta ja väriloistosta konserttien myötä.

- Tästä on hyvä jatkaa kohti ensi vuoden festivaaleja.
Silloin rakennamme entistä ehomman ohjelmakokonaisuuden.

Koulukonsertit olivat mukava kokemus. Ukrainalaiset kansantanssijat Matthew Tokarehuk ja Viktoria Shvets myhäilivät tyytyväisinä ennen Hollo ja Martta -festivaalin pääkonserttia Lahden kaupunginteatterilla.

- On ollut ilo esiintyä suomalaisille katsojille. Sen lisäksi koulukonsertit ovat olleet mukava kokemus meille, he toteavat. Ukrainalainen Radist-ryhmä on esiintynyt Albaniassa, Kroatiassa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Ranskassa ja Turkissa jo tämän vuoden aikana.

- Harjoittelemme normaalisti, koska Vinnytsia ei ole
keskeisin sotatoimialue Ukrainassa. Joskus joudumme keskeyttämään harjoitukset
ilmahälytysten vuoksi. Radist keikkailee hieman vähemmän ulkomailla kuin kaksi vuotta sitten.

- On tärkeää, että meillä ukrainalaisilla on jotain omaa
kansallista kulttuuria, kuten esimerkiksi tanssi. Se tuo toivoa tulevaisuuteen.
Yritämme kriisitilanteesta huolimatta pitää kansallista kulttuuriamme kaikin
keinoin yllä, Radist-ryhmän johtaja Viktor Boiko toteaa.

Kulttuurikasvatustyö on yhä tärkeää. Hollo ja Martta -festivaaleilla oli vieraana belgialainen maahanmuutto- ja turvapaikka-asioista vastaava ministeri Nicole de Moor.

- Kulttuurivaihto on yhä edelleen tärkeä asia
eurooppalaisten valtioiden välillä. Nuorena se antoi minulle mahdollisuuden
matkustella eri puolille Eurooppaa. Silloin uusia paikkoja oppi tuntemaan
paremmin ja ihmisiin sai paremman kontaktin kuin tavallisena turistina,
ministeri de Moor toteaa. Belgiassa paikallisyhteisöt tukevat kansantanssia- ja musiikkia.

- Yhä edelleen monet haluavat olla mukana rikastuttamassa
omaa kulttuuriaan erilaisten ilmaisumuotojen kanssa. Tanssi ja musiikki on
keskeinen osa belgialaista kansanperinnettä.

Ministeri muistuttaa, että kansanperinne tulee pitää elävänä
ja mielenkiintoisena, jotta se kerää nuoria harrastajia ympärilleen.

- Nuoria viehättää matkustaminen ja harrastus antaa heille
tämän mahdollisuuden. Siksi on hyvä asia, että belgialaista perinnettä
elävöittävät nuoret pääsevät esiintymään myös kotimaan ulkopuolella.

Hollo ja Martta -festivaali ja Hollola on ministerille
tuttua paikka.

- Olin esiintymässä festivaaleilla Drieske Nijpers -ryhmän kanssa 21 vuotta sitten. Sen lisäksi olen vieraillut Suomessa ainakin 10 kertaa myös
harrastustoiminnan ulkopuolella.

Suomalainen koulujärjestelmä on ihailtu asia Belgiassa.

- Oli ilo taas nähdä kouluja ja suomalaisia koululaisia.
Vanhat ystävät ja rikas kansanperinne Suomessa on se asia, mikä saa palaamaan
minut aina uudestaan tänne.